Jotkut saattavat muistaa muutaman vuoden takaisen tarinointini matkastamme Tanskan Legolandiin. Vanhin poikani on jokaisena sitä seuranneena kesänä aina kysynyt, että milloin suuntaisimme sinne uudestaan, koska alueesta jäi paljon kokematta. Ja olipa tuo jostain selvitellyt, että uudet Ninjago-figuurit tulevat tänä kesänä myyntiin, ja ne olisi kuulemma mukava bongata ennen niiden rantautumista olarilaiseen suurtavarataloon. Myös perheemme nuorimmainen on alkanut kysellä tuosta mystisestä tanskalaisplantaasista, jossa legopalikoita kasvaa nurmikolla, ja jossa on myynnissä puoleen hintaan isoveljen suunnittelemia Lego-settejä. Joten ei kai siinä muu auta kuin tien päälle kohti seikkailuja!
Suunnittelimme matkaa erään mummolareissun yhteydessä, jonka seurauksena vanhempani ilmoittautuivat mukaan. Minulta kukaan ei muistanut kysyä lupaa, mutta älkää käsittäkö väärin: ilman muuta olisin ollut sitä mieltä, että tästä tulee huima reissu sillä kokoonpanolla. Toki hieman mieltäni kaihersi, että saan koko matkan ajan kytätä peileistä pysyykö toinen autokunta perässä, koska kokemukseni mukaan pitkillä matkoilla turvallinen väli kasvaa helposti sellaiseksi, että jopa ennalta sovittu yksi päämäärä muuttuu kahdeksi... Onneksi työnantajani edustaman automerkin mallivalikoima on sen verran laaja, että ratkaisu tähän oli yllättävän helppo: Toyota Proace -pikkubussi! Varasin sen hyvissä ajoin Rentistä ja nappasin muutaman kuvan istuinjärjestelystä. Tämä osoittautui hyväksi nappaukseksi, koska pojat jaksoivat malttamattomina odottaa matkan alkua, kun saivat etukäteen suunnitella istuma- ja matkatavarapaikkojaan. Muutaman nahistelunkin katselimme; aiheena kuka istuu mummon ja kuka vaarin vieressä. Kieltämättä matka alkoi vaikuttaa todella mukavalta, etenkin kun ajattelimme tällä kertaa poiketa hieman muuallakin.
Ensimmäinen etappi oli ajella Turun satamaan. Tätä ennen olin säädellyt Proacen istuimista jokaiselle mukavan paikan, mutta pakko myöntää, että ei olisi meistä motoristeiksi, koska jo puolessa välissä lastausta tuntui, että pitäisiköhän käydä vuokraamassa toinen Proace tavaroita varten. Onnekseni kaikki mahtuivat mukaan, siitä suurin kiitos jo mainitulle istuimien säätömahdollisuudelle, jonka ansiosta sain järjestettyä autoon erilaisia sopukoita. Matkaan lähti siis 4 aikuista ja 2 lasta, joten jäljelle jääneisiin kolmeen istuimeen varattiin paikat tuliaisille. Kuten viimeksikin, suuntasimme ensin Tukholmasta kohti Göteborgia, ja matkalla pysähdyimme makeisostoksille Polkagrisar-tehtaanmyymälään.
 |
| Polkagrisar-tehtaanmyymälä, Gränna Jönköping |
Göteborgista lauttailimme Tanskan puolelle Fredrikshavniin. Tällä kerralla lautta oli tupaten täynnä, eikä keli mahdollistanut kuin pikaisen käynnin kannella. 3,5 tunnin jälkeen oli mukava palata väljään minibussiin ja aloittaa matka kohti Ribe-nimistä kaupunkia, josta olimme varanneet kolmeksi yöksi huoneiston paikasta nimeltä Ribe Byferie. Tätä keskittymää kanslisti ja muu poppoo voi vuolasti suosittaa muillekin. Me teimme sieltä päiväretket Saksan puolelle Flensburgiin ja tietenkin matkan kohokohtaan Legolandiin. Etäisyys kumpaankin on Ribestä alle 100 kilometriä.
 |
| Ribe Byferie |
Olimme matkalla heinäkuun puolessa välissä ja edelliseen kesäkuussa tehtyyn reissuun verrattuna Legoland-kävijöitä oli liikkeellä melkoisesti enemmän. Nyt opimme, että seuraavalla kerralla paikalle kannattaa saapua iltapäivällä, koska moni muu ei sitä tee, jonka vuoksi laitteissa on lyhyemmät jonot ja auton saa parkkiin lähipellolle. Nyt saavuimme paikalle noin klo 11.00 ja saimme mukavan happihyppelyn käveltyämme huvipuistoon naapurimaalaiskunnan pellolta. Lisäksi laitejonot olivat noin 30 - 45 minuutin pituisia. Silti pakko myöntää, että huvipuistokävijöiden iloisuutta katsellessa ja alueen monimuotoisuutta ihaillessa sana
jono saa uuden merkityksen, jonka ymmärtää vasta jonotettuaan johonkin, jossa tapahtuu jotain sellaista, jonka vuoksi hymyilyttää ainakin seuraavaan kertaan saakka. Kyllä se vain on mahtava paikka, ei siitä mihinkään pääse. Itse voisin viettää koko päivän katsellen minilegokaupungin arkea kaikkine mahtavine ja liikkuvine yksityiskohtineen.
 |
| Hybridilego |
 |
| Tänne kannatti jonottaa: The Haunted House |
Legoland-visiitin jälkeisenä päivänä lähdimme käymään päiväretkellä Flensburgissa, joka sijaitsee juuri ja juuri Saksan puolella. Näin pääsin kokeilemaan Proacen baanaominaisuuksia todeten, että ainakaan tietä sillä ei tarvitse tukkia. Flensburg vaikutti mukavalta ja kohtalaisen pieneltä saksalaiskaupungilta, mutta päivän kohokohta oli ostosreissu Citti-Park -nimisessä ostoskeskuksessa, joka sijaitsee miltei maiden välisellä rajavyöhykkeellä. Havaitsimme, että paikalla oli erittäin runsaasti tanskalaisia turisteja, joten ilmeisesti maiden välisissä hinnoissa on sen verran eroa, että ostosreissu Saksaan kannattaa tehdä. Ja tanskalaisautojen takajousituksien asennoista saattoi päätellä, että kerralla kannattaa ostaa mahdollisimman paljon.
Paluumatkalla kävimme Römön saarella, jonne ajetaan jännä luotisuora matalikolle tehty pitkähkö tie, joka kartalla näyttää pelkältä hentoiselta viivalta. Maisemat olivat upeita, ja paikka olisi ehdottomasti ollut pidemmänkin visiitin arvoinen.
Mukavan Ribe Byferie -majapaikan (
http://www.ribe-byferie.dk/en/) jälkeen ajoimme mahtavaa Ison Beltin siltaa kohti Kööpenhaminaa piipahtaen matkalla Odensessa. Kööpenhaminassa vietetyn yön jälkeen ajoimme pitkin toista mahtavaa siltaa (Juutinrauman silta) kohti Malmöa. Sieltä teimme päiväretken Ystadiin ja siellä tarkemmin paikkaan, johon eteläinen Ruotsi käytännössä loppuu. Paikka on nimeltään Alen kivet, ja tätä paikkaa kanslisti seurueineen suosittaa erityisillä lämpöasteilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alen_kivet
 |
| Kööpenhaminassa |
 |
| Alen kivet, Ystad |
 |
| Horisontissa Juutinrauman silta |
Kotimatkalla yövyimme vielä Linköpingissä, josta ajelimme Tukholmaan ja siitä laivalla vesireititse takaisin Suomeen. Kilometrejä Proacen mittariin kertyi noin 2700 ja matkapäiviä taisi olla 9. Tekniikkana tässä Toyota Rentin minibussi-Proacessa on kahden litran dieselmoottori (163 hv) ja automaattivaihteisto. Paikkoja siitä löytyy kuljettajan lisäksi seitsemälle matkaajalle. Auton oman monitoiminäytön mukaan polttoaineen keskikulutus oli 8,7 litraa satasella. Pakko myöntää, että tämän ajorupeaman jälkeen kanslistista on muotoutumassa todellinen fani tämän tyyppiseen ja tämän tyyppisellä kulkupelillä tehtyihin autolomiin. Tämä transformaatio on pienien asioiden ansiota: esimerkiksi laivaa rannassa odotellessa lapsista oli erittäin hauskaa, kun bussin lattialla saattoi leikkiä tai pelailla ja vieläpä kohtalaisen väljästi. Henkilöautossa vastaava tilanne johtaa kokemusperäisen tietokantani mukaan lasten välisiin konflikteihin - jopa useisiin sellaisiin.
 |
| Mukava matkakonttori, jossa käskytettävänä on mm. tuhti annos voimaa. Tällä ei jää jalkoihin. |
Näissä tunnelmissa kanslisti kannustaa rohkeasti kokeilemaan vastaavaa, ja se kannattaa aloittaa pyytämällä tarjous:
http://www.ttnordic.fi/palvelut/rent
Tällä hetkellä vuokrattavana Kaivokselassa on 2 ja Espoossa 1 Toyota Proace -minibussi. <3
