torstai 18. huhtikuuta 2013

Kanslisti koe_ajaa

Heräsin taannoin keskellä yötä espoolaislähiössä sijaitsevan kerrostaloasunnon makuuhuoneesta ja ajatukseni olivat alitajuisesti muovautuneet varsin selviksi. Perheenkuljetinyksikkömme täytyy päivittää tuoreempaan.

Ja se jos mikä on nastaa puuhaa, koska siinä pääsee helposti hallitsemattomaan tilaan, jota kutsun järjen ja tunteilun symbioosiksi. Edellisestä vaihdosta on vain kulunut sen verran aikaa, että tuo on päässyt unohtumaan. Sen kumminkin muistan, että hallitsematonta se on.

Päivittäisistä arjen askareista ruokakuntamme selviäisi hyvin vaikka Aygolla, mutta silloin tällöin eteemme tulee tilanteita, joissa muutamasta lisäsentistä on hyötyä. Liian massiivisen kuljetustehtävien suorittajan hankintaa pyrin kuitenkin välttämään. Niitä varten on Toyota Rent.

Olen suunnannut omistamis- ja hallintaviettini uuteen Aurisiin. Kutkuttavaa olisi, jos pääsisi farmarimallin ohjaimiin ensimmäisten joukossa kesän lopussa. Siksi tällä Hatchback-mallin koe_ajolla tarvitaan virtuaaliperäkoodarin tietotaitoa, koska on pystyttävä kuvittelemaan sama auto, mutta varustettuna 285 mm:n jatkeella.

Jätän tarkoituksella tietyt koe_ajoihin mielleyhdetyt seikkaset tavaratilan välipohjan alle, ja keskityn Kanslistille ominaisiin ja tarpeellisiin piirteisiin.

Aloitetaan tärkeimmästä: innokkaana musiikinkuuntelijana arvostan auton hyvää ymmärrystä ja kykyä soittaa valitsemaani musiikkia mahdollisimman helposti, mutta laadusta tinkimättä. Älkää käsittäkö väärin tuota jälkimmäistä, en ole Mark Levinson®in tai Bose®n facebook-kaveri. Tarkoitan sitä, että äänilähteen ei tarvitsisi olla täysillä, jotta erotan kaiuttimista edes jotain sävellyksen nyansseja. Tämä rajaa valitettavasti heti pois sellaiset mallit, joissa on pelkkä Aux In -liitäntä. Kaikkihan tietävät, että se ja siihen kytkeytävä jalo johto - jossa on urospuolinen 3,5 mm:n mikrofoniplugi molemmissa päissä vaipalla ja vetosuojuksella - pitää sisällään muutaman harmillisen ominaisuuden. Ensinnäkin tarvitaan johto ja se ei ole trendikästä. Toiseksi kappaleet pitää valita äänilähteestä, mikä ei ole liikenneturvallista. Ja kolmanneksi äänenvoimakkuuden lähtötaso on lähes poikkeuksetta alhaisempi, joka tarkoittaa, että äänilähdettä on pidettävä täysillä. Ja siltikin autosoittimen volyymi on pidettävä korkeampana kuin muissa. Tämä on kuulolle haitallista, jos surffailee paljon radion, CD:n tai USB:n välillä.

Nyt testissä olevassa yksilössä edellä kuvailtu on kunnossa. Tämä taitaa soitannan mm. Bluetoothin siirtämänä, joten esimerkiksi Spotifyn kuuntelu onnistuu. Se on trendikästä. Pienenä harmituksena mainittakoon, että albumien kansikuvat eivät näy soittimen näytössä. Jos niitä haluaa katsella, se onnistuu iPodilla tai iPhonella, mutta silloin tarvitaan johtoa. Ja muistaakseni myös USB-liitännän kautta kuva näkyy, kunhan sellainen vain löytyy pakatun tiedoston juuresta.

Lapsille onneksi maistuu Hevisaurus ilman kansikuvaakin.



Toinen tärkeä asia Kanslistille on turvallisuus. Perusasiat ovat hansikkaassa tässäkin Toyotassa, joten keskitytään turvatyynyjen, VSC:n ja TRC:n asemesta lasten matkustamiseen.

Asentelin kokeeksi erilaisia turvaistuimia takapenkille ja kyllähän ne hyvin sinne kiinnittyivät. Isofix-kiinnikkeiden vastakappaleet ovat hyvin tarjolla, joten niihin päästäkseen ei tarvitse sulloa istuinverhoiluja ruttuun.

Kun turvaistuimiin oli asennettu myös matkustajat, pohdiskelin seuraavaa. En tiedä, onko tuulitunnelikokeista vastaava kansliapäällikkö tai ulkoisesta habituksesta päättävä muotoilija sormeillut asiota niin, että ikkunalinjasto kiilautuu taaksepäin mentäessä. Kieltämättä hyvältähän se näyttää, mutta pienemmät lapset eivät siitä johtuen näe autosta kovin hyvin ulos. Myönteisenä ajattelijana kuitenkin tiedän, että lapsethan kasvavat. Ja itse asiassa nyt kun muistelen, niin eivät lapseni näkemisestä mitään kommentoineet koe_ajolla, joten ilmeisesti kaikki mitä näkyi, oli mieluisaa. Toisaalta mallistossa on kyllä tässä asiassa etevämpiäkin menijöitä. Toyota Verson ja Prius+:n kolmea erillistä istuinta ei voita lapsiperhekäytössä mikään. Minun kannaltani noiden hintalaput ovat vain hieman liian eteviä.

Istuimien jälkeen onkin luontevaa syventyä virtuaaliperään. Asensin kokeiltavana olevan HB-mallin tavaratilaan yhdet matkarattaistamme ja sain aika hyvän kokonaiskuvan, mitä tarkoittaa laskutoimitus 530-360. Nuo numerot ovat litroja ja tuon verran tavaratilaa on Touring Sportsissa siis enemmän. Minulle ei kuitenkaan litrat, juomakorit tai VDA:t kerro yhtikäs mitään, vaan ajattelen tavaratilan aina siten, miten sinne sopii rattaita, vaippapaketteja ja ruokakasseja.

Ja hyvinhän niitä sopisi rattaiden kaveriksi hatchbackiinkin.



Näillä tiedoilla otaksun farmarimallin tavaratilan passeliksi. Lisäksi on ilahduttavaa, että sinne mahtuu vain 2 vaippapakettia vähemmän kuin Avensiksen farmariin. Nyt joku tietysti kysyy, miten tuon mittasin. Myönnetään, tukeuduin litroihin.

Edellisten lisäksi kirjailen hieman valaistuksesta ja näkemisestä. Onnekseni koe_ajon aikaan oli iltasella vielä sen verran hämärää, että pääsin mittailemaan ajovalojen kantamaa takapuolituntumalla. Kanslisti on äärimmäisen tyytyväinen siitä mahdollisuudesta, että toiseksi edullisimpaan Active-varustetasoonkin on saatavilla kohtuukustanteinen business-paketti. Tämä sisältää hyvien ajovalojen lisäksi mm. pysäköintiä helpottavia varusteita. Apua saa jopa niin paljon, että taskuparkkeerauksenkin ajaksi kuljettaja voi heittäyttyä semi-matkustajaksi! Tätä voidaan käsitellä myöhemmin erikseenkin enemmän, joten keskitytään nyt valoihin.

Tuo paketti siis sisältää Activessa kääntyvät kaksoisksenon ajovalot. Comfort-mallin vastaava paketti ynnää mukaan vielä kaukovaloautomatiikan ja hämärätunnistimen. En olisi pannut pahakseni, jos tuo jälkimmäinen olisi kuulunut jo Activeenkin. Koska ilman hämärätunnistimen automatiikkaa läsnä on aina riski liikkua perä pimeänä tilanteissa, joissa ei olisi hyvä liikkua perä pimeänä.

Itse ajovalot ovat sanalla sanoen mahtavat. Kaksoisksenon-järjestelmä on toteutettu niin, että yhdellä polttimolla saadaan varjostinta muuttamalla aikaan myös kaukovalo. Eli tarkkasilmäisimmät huomaavat, että autossa on vain yksi valonlähde, joka muuttuu sähköisesti toiseksi. Nämä samat henkilöt huomaavat myös, että umpioiden sisäkulmissa on tummennettu kohta, jonkinlainen harmaa alue kenties? Mitäs siinä kuuluisi olla? Vastaus löytyy sellaisesta Aurisista, missä ei ole ksenoneita. Halogeeniumpiossa näet tuo harmaa alue onkin varsin valoisa, koska siinä on kaukovalojen polttimo. Tästä tuli ainakin itselleni heti mieleen seuraava ajatelma: voi veljet, jos tuo halogeenipolttimo olisi ns. apukaukovalona myös ksenon-versiossa, kuten uusimmassa Avensiksessa ennen faceliftiä.

Valojen ominaisuutta kääntyä ohjauspyörän liikkeiden mukaan Kanslisti suosittaa ehdottomasti jokaisen kokeilemaan. Etenkin jos kuljetustehtävät suuntautuvat usein esimerkiksi pimeille ja mutkaisille mökkiteille. Hassua muuten, että tuo varuste on vasta viime vuosina alkanut yleistyä. Citroën näet esitteli kääntyvät ajovalot jo 60-luvulla!

Lopuksi täytyy todeta, että fiilikset ovat innostuneet koe_ajon jälkeen. Runoiksi asti en sentään vielä osaa näitä tuntemuksia kirjoittaa, enkä tiedä liikutaanko niissä sfääreissäkään. Nyt kuitenkin muistan, että se tila, jossa olin joskus aiemminkin ollut, on sellainen, mitä on vaikea muistella ilman, että hankkiutuu siihen tilaan.

Eiköhän tästä taida tilaus syntyä!

Olen melkoisen varma, että muistaisin hämärätunnistimen puuttuessa kääntää valokatkaisimen päälle pimeällä, sateella, tunneleissa ja parkkihalleissa. Toivottavasti sinäkin.

Pidetään perät valaistuina silloin kun se on suotavaa! 💡

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Autokorjaamon työntekijän käsikirja sisäiseen käyttöön

Kanslisti on vuosien varrella antanut tallennuttaa flash-muistillensa mitä erilaisimpia autokorjaamon sisäisiä asiakaspalvelutapahtumia. Tämä tekstinen sisältää vain hienoisen otannan episodeista, mutta kyllä näilläkin ohjeilla etenkin aloitteleva autoalan työntekijä pärjää mainiosti.

Tässä vaiheessa on syytä todeta, ettei kaikkia esimerkkejä kannata harjoitella yhden työpäivän aikana. Riskinä on näet, että sinusta muovautuu työyhteisössä aivan liian pidetty ja arvostettu toimija. Jos vaikka käytät kahta seuraavaa esimerkkiä yhden päivän aikana riittävästi toistettuna, olen varma, että onnistut. Äläkä välitä, mikäli joku kesken kaiken rohkenee väittää sinua viisastelijaksi, koska sellaista tämä ei missään nimessä ole. Tämän Kanslisti tietää...

Aloitetaan muistikampani vanhemmasta materiaalista. Toimit varaosamyyjänä ja mekaanikko ilmestyy kustannuspaikallesi vakaana aikomuksenaan tehdä iskunvaimentimien varaosatilaus sinun avullasi. Keskeytä mekaanikon puhe jo siinä vaiheessa, kun hän mainitsee sanan iskunvaimennin. Katso häntä epäuskoisen kysyvästi ja lausu: tarkoitat siis heilahduksenvaimentimia? Varaudu mekaanikon vastakysymykseen, joka koskee englanninkielistä iskunvaimentimien vastinetta. Mekaanikon yrittäessä kertoa sinulle, että eikös shock absorber -sanassa shock ole isku ja absorber vaimennin, totea hänelle, että tässä kohtaa kielitoimisto on hyväksynnässään tehnyt virheen. Shock on oikeasti järkytys, eikä autossa mitään järkytyksiä vaimenneta. Autossa täytyy hallita villisti heiluvia pyöriä ja tähän tarvitaan heilahduksenvaimentimet. Äläkä välitä, vaikka mekaanikko siirtyy viereisen varaosamyyjän palveltavaksi. Pääasia, että olit oikeassa. Kerro hänelle vielä hieman ääntäsi korottaen, että muistat ulkoa erään radio-ohjattavan auton kokoamisoppaan, jossa käytettiin kyseisestä varaosasta oikeata termiä "damper".

Tästä päästäänkin sopivasti seuraavaan esimerkkiin. Toimit huoltoneuvojana ja on kiireinen renkaiden vaihtoja sisältävä sesonki täydessä käynnissä. Varaosamyyjä on vastannut ruuhkautuneeseen ajanvarauksen puhelimeen ja tulee kysymään sinulta: asiakas täällä linjoilla tiedustelee, milloin pääsisi renkaan vaihtoon. En näe teidän kalenteria, mutta milloin olisi ensimmäinen vapaa aika? Sen sijaan, että kiittäisit häntä avusta, ottaisit puhelimen ja tekisit varauksen, pidä varaosamyyjälle luento aiheesta renkaan vaihto. Käy siinä läpi harmituksesi, että alalle - ja jopa talon sisälle - on pesiytynyt tähän toimenpiteeseen täysin väärä termi. Harvemmin näet vain yhtä rengasta tarvitsee vaihtaa, varsinkaan näin sesongin aikana. Kerro luennossasi, kuinka sinua eritoten harmittaa formulakisoja katsellessasi, kun selostaja kertoo hekumallisin intonaatioin Räikkösen tulevan varikolle renkaan vaihtoon. Pysähdyksen jälkeen kuitenkin kaikki neljä vaihdettiin uusiin.

Seuraava tapahtumakuvaus sopii hyvin korjaamohalliin, jossa dialogiin osallistuu kaksi mekaanikkoa. Se liittyy mm. vianhakutöissä käytettävään Intelligent Tester -laitteeseen. Sinulta tulee toinen mekaanikko kysymään, että oletko nähnyt IT-testeriä. Nosta kätesi pystyyn ja ilmoita mahdollisimman penseästi, että kuulin varmasti väärin. Etkö sanonutkin I-Testeriä? Sehän on näin oikein, koska eihän englantilainenkaan puhu Intelligent Tester Testeristä, vaan Intelligent Testeristä, eli lyhyemmin I-Testeristä. Eikös vain? Toinen mekaanikko poistuu paikalta päätään vienosti pyöritellen, mutta tämä johtuu nokkeluudestasi, jota hän juuri nyt äärimmäisen syvästi kunnioittaa.

Mekaanikolle sopii hyvin myös tilanne, jossa joukkio muita mekaanikkoja on ruuvilajitelmalaatikoston vieressä valitsemassa sopivia ruuveja. Kuulet heidän keskustelevan itseporautuvista ruuveista. Lähesty heitä ja ota tila haltuun. Kaiva taskustasi Würthin uusin katalogi ja pyydä joukkion jäseniä näyttämään siitä sellainen ruuvi, joka porautuu itsestään kohteeseensa. Siis ilman konetta ja/tai ruuvaajaa. Varmista, että kenellekään ei jää epäselväksi, mitä Würthin katalogissa kerrotaan tuon ruuvin kohdalla. Aivan oikein: se on oikeasti porakärkiruuvi. Poistu paikalta ylpeänä sivistävästä tuokiosta, jonka juuri tarjosit.

Ennen kuin päästään Kanslistin lempiaiheeseen, otetaan vielä yksi varsin yleinen tilanne tarkasteluun. Jos joku kysyy sinulta, mikä poltin on vaikkapa vm. 2009 Aurisissa, kerro hänelle, että Toyota varustaa kylmiin maihiin tulevat dieselmoottoriset ns. Cold Area Spec. -mallit Eberspächer-merkkisellä lisälämmittimellä. Sen sisällä on poltin ja paljon muutakin. Opasta kysyjää, että jos hän haluaa tietää, mikä polttimo Aurisissa on, niin kysyy polttimoa, eikä poltinta. Ja tietysti mitä polttimoa tarkoitetaan. Tosin useimmiten halutaan tietää ajovalopolttimon tyyppi, mutta kysymyksen asettelun liturgiaan usein lipsahtaa sana ajovalopoltin. Sellaisen Kanslistikin haluaisi nähdä...

Ja se lempiaihe. Olkaapa hyviä. Olen varma, että sinulta kysytään melko pian seuraavankaltaisia kysymyksiä: monta vaihdetta on CVT-vaihteistossa, mitä öljyä käytetään CVT-vaihteistossa tai mitä eroa on CVT-vaihteistolla ja hybridiauton vaihteistolla.

Jälkimmäisestä Kanslisti voi kirjoittaa joskus ihan erikseenkin, mutta se voisi todennäköisesti olla niin tiukkaa proosaa, ettei sitä kukaan lukisi. Ainakaan tämän jälkeen...

Pureudutaan tässä termiin CVT-vaihteisto. Sellaista ei näet ole olemassakaan. Tämän sanottuasi saatat saada osaksesi hölmistyneitä katseita, mutta älä huoli, vaan luota Kanslistiin. Nokkelimmat sanovat, että onhan siinä esitteenkin mukaan seitsemän vaihdetta, joita voi vielä joissain malleissa ratin läpysköillä vaihtaa.

No, niinhän siinä lukee ja ihan hyvä niin. Esitteen pitää olla selkeä ja luoda mielikuvista faktaa ja päinvastoin. Mutta älä sinä ole selkeä sisäisissä asiakaspalvelutilanteissa, vaan pidä pintasi.

Jatka näin: CVT:ssä ei tosiaan vaihdu vaihteet, vaan se muuttaa jatkuvasti välityssuhdetta portaattomasti. Nuo "7-vaihdetta" ovat vain tietokoneelle ohjelmoituja välityssuhteita, joita voi niillä läpysköillä muutella. Ja täytyy myöntää, että hyvinhän siinä on onnistuttu luomaan tämä "vaihteen" vaihtumisen illuusio.

Tämän jälkeen joku kuitenkin vielä tivaa sinulta, että eikö CVT tule sanoista Continous Variable Transmission? Kyllä, aivan oikein. Jatkuvasti välityssuhdettaan muuttava voimansiirto siis. Mutta eikös transmission juurikin tarkoita vaihteistoa? No ei, vaan eräänlaista "kuljetus- tai siirtotehtävää". Suomi on hieno kieli ja jos jossain transmission on suomennettu erheellisesti vaihdelaatikoksi, niin mikäs gearbox sitten on? Niinpä, se on se vaihdelaatikko.

Ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin myöskään voimansiirto ei ole hyvä sana CVT:n t-kirjainta kuvaamassa. Opin taannoin koulutuksessa, että eihän siellä sisuksissa voima siirry, vaan teho (vrt. eng. Powertrain). Eli kyseessä on eräänlainen tehonsiirtäjä, jota kouluttaja ehdotti kutsuttavan sanalla tehonsiirtoyksikkö. Loistavaa!

Vetoa jatkossa kysyjien tunteisiin ja pyydä nöyrästi, että he puhuisivat vain CVT:stä tai jatkuvasti välitystä muuttavasta tehonsiirtoyksiköstä.

No, nyt oltiin tässä tarinassa voimakkaasti se kieli siellä poskessa. Mutta uskon, että pieninä - siis pieninä - annoksina sisäisessä viestinnässä tämänkaltainen vuoropuhelu voi olla vapauttavaakin. Minusta on ainakin mukavaa kuunnella ammatistaan ylpeää osaajaa, joka on täydellisesti omaksunut jonkun teknisen yksityiskohdan ja kertoo sitä innoissaan minulle. Ja aivan huippua, jos tämä keskustelu käydään vielä aitoon Kaurismäki-tyyliin.